Hyvä ystävämme Charlotte vietti eilen 40-vuotispäiväänsä.
Meidän perhe oli kutsuttu juhlimaan tätä suurta päivää sukulaisten kanssa.
Meidät lasketaan sukuun ja sukulaisiin,
miehemme ovat tunteneet toisensa jo lapsuudesta saakka.
Ja nyt ystävyys/sukulaisuus jatkuu seuraavaan sukupolveen;
lapsemme ovat tunteneet toisensa ihan syntymästä saakka...
Minulla kun ei omaa sukua ole täällä Ruotsissa niin
tämä on kunnia-asia että saan "lainata" ystävien sukua :)
Charlotte perheineen muutti muutama vuosi sitten uuteen taloon ja nyt puutarhan suunnittelu ja hoivaaminen kuuluvat hänen suosikkipuuhiinsa.
Me "kaupunkilaiset" ei oikein kukkasipuleista ja siemenistä ja sen sellaisista mitään ymmärretä joten ostimme lahjakortin pieneen suosittuun puutarhamyymälään.
Lahjakortille näpersin pienen rasian;
Kuulostaa niin viehättävältä tuo kuulua melkein sukuun, kun on ystävä! Minulla on omakohtaista kokemusta tuosta - ystäväni Irmelin perheen kautta! :) Kaunis postaus!
VastaaPoista