Meri on yksi asioista joita kaipaan täällä Uppsalassa.
Matkaa meren äärelle on reilu tunnin verran,
mutta se on kyllä tuon matkan arvoista!!
Viime viikonlopun vietin muutamien mahtavien
työkavereiden kanssa Rävsten nimisellä saarella.
Kävelimme kallioilla, meloimme kajakeilla, saunoimme,
uimme meressä, grillasimme ja vain nautimme olostamme.
Kaunis Öregrund josta ensin matkasimme lautalla yli Gräsö-saarelle...
...josta matka jatkui veneellä Rävsten-saareen.
Talo jossa yövyimme muistutti kovasti lapsuuteni kesäpaikkaa.
Mökki kuului aikoinaan maanviljelijä Kallelle ja hänen vaimolleen Klaralle.
Tuvassa tuntui edelleen Klaran "henki" vaikka mökki oli modernisoitu.
Saarella ei ole muita kulkuneuvoja kuin nämä kärryt.
Sanat eivät riitä kertomaan tunnetta kun saa
lipua meren pikkuruisilla aalloilla kajakissa auringon paisteessa.
Lounastauko pienen saaren rantakalliolla.
Rantasauna josta pulahdimme kylmään mereen.
Ruoka maistui avonuotolla. Tuli ihan lapsuuden partioajat mieleeni :)
Illan pimeydessä oli vain hiljaisuus ja tähtitaivas seuranamme.
Saarella asui Ingrid-niminen kissarouva joka piti meille seuraa.
Hänelle ei kelvannut ruotsalainen makkara,
mutta Atrian grillilenkki oli suurta herkkua tälle kulinaristille.
Matkaa meren äärelle on reilu tunnin verran,
mutta se on kyllä tuon matkan arvoista!!
Viime viikonlopun vietin muutamien mahtavien
työkavereiden kanssa Rävsten nimisellä saarella.
Kävelimme kallioilla, meloimme kajakeilla, saunoimme,
uimme meressä, grillasimme ja vain nautimme olostamme.
Kaunis Öregrund josta ensin matkasimme lautalla yli Gräsö-saarelle...
...josta matka jatkui veneellä Rävsten-saareen.
Talo jossa yövyimme muistutti kovasti lapsuuteni kesäpaikkaa.
Mökki kuului aikoinaan maanviljelijä Kallelle ja hänen vaimolleen Klaralle.
Tuvassa tuntui edelleen Klaran "henki" vaikka mökki oli modernisoitu.
Saarella ei ole muita kulkuneuvoja kuin nämä kärryt.
Kännyköillä ei saarella tee mitään,
jos haluaa yhteyden muuhun maailmaan
pitää käyttää vanhaa kunnon puhelinta.
Meren takana Ahvenanmaa ja muu Suomi.
Sanat eivät riitä kertomaan tunnetta kun saa
lipua meren pikkuruisilla aalloilla kajakissa auringon paisteessa.
Lounastauko pienen saaren rantakalliolla.
Rantasauna josta pulahdimme kylmään mereen.
Illan pimeydessä oli vain hiljaisuus ja tähtitaivas seuranamme.
Saarella asui Ingrid-niminen kissarouva joka piti meille seuraa.
Hänelle ei kelvannut ruotsalainen makkara,
mutta Atrian grillilenkki oli suurta herkkua tälle kulinaristille.
Ihania, tunnelmallisia kuvia. Teillä oli hieno retki meren rantaan! Voin ihan tuntea nuotion tuoksun.
VastaaPoistaMinulla on "maallisempi" haaste sinulle. Kirjaathan 30 käyttämääsi merkkiä listaan, ja julkaiset sen :) Lista löytyy blogistani, minä tartuin haasteeseen. Lempeää lokakuuta!
Heipä hei Tuulia!! Taidan tarttua haasteeseen, ihan hauska juttu tuo 30 käyttämääsi merkkiä ;)
PoistaOdotan innolla :)
VastaaPoista